Miksi ihmeessä seuraat hävikkiä?

Luin suomalaisen tutkimuksen, jossa oli kysytty mm. myymälöiden hävikinseurannasta ja miten moni sitä seuraa. Jokainen 18 vastanneesta oli vastannut tähän kyllä, me seuraamme. Hävikin seuraamista pidettiin kaikissa kaupoissa tärkeänä tai hyvin tärkeänä.

Tämä ei ole yllättävää, sillä hävikkiä tottakai seurataan kaikkialla ja kaikki pitävät sitä tärkeänä. Kysymys kuuluukin, mitä sen jälkeen tehdään, kun hävikkiä on seurattu? Miten seurannassa havaittuihin epäkohtiin reagoidaan? Kuinka monelle prosentille hävikkituotteista varsinaisesti tehdään viikoittain jotain? Miksi hävikkiä on syntynyt, mitkä ovat sen juurisyyt ja miten niihin voidaan vaikuttaa, jotta hävikkiä syntyisi vähemmän?

Hävikin seuraaminen on vähän sama kuin seuraisi painoaan. Ei painon seuraaminen ja sen kirjaaminen vielä aiheuta muutosta, vaan se, että tehdään jotain ja sen jälkeen katsotaan, miten toimenpiteet vaikuttavat.

Avoimet kommentit kertoivat, miten kaupoissa vähennetään hävikkiä:

”Pitäytyä tarkemmin ketjun valikoimassa. Asiakastoiveina valikoimaan nostetut erikoisuudet aiheuttavat hävikkiä pienen menekin vuoksi. Kyse on marginaalisesta ryhmästä, mutta kuitenkin.”

”Tarkempia tilauksia, esim. juhlapyhien osalta. Lisäksi kaikkien mahdollisten tavararyhmien asettaminen ennustavan tilausjärjestelmän piiriin.”

”Tällä hetkellä systeemi vaikuttaa hyvältä.”

”Kertoa asiakkaille välipaloistamme ja nopeasta syötävästä mukaan. Ihmiset on nykyään niin kiireisiä että arvostavat nopeita välipaloja ja ovat tärkeitä ihmisille päivän energiaa varten.”

”Kaikki keinot on käytettävissä”

”Aikaisempi reagointi, sekä perehdytys”

Vain yksi kauppa vaikutti oikeasti tietävän, mitä tekee:

”Tutkia enemmän todellisiin lukuihin perustuen hävikkiä aiheuttavia tuotteita sekä korjata niiden tilausmääriä / rytmiä. Pois ”mutu”-perusteella tehtävä tilaaminen. Automaatiojärjestelmien hyväksikäyttö sekä niihin luottaminen -> pyritään oppimaan vanhoista toimintatavoista pois. Tuoteryhmävastaavien kanssa yhdessä esim. juhlapyhiin valmistautuminen -> mikä kussakin tuoretavararyhmässä on myynninkehitys on ollut vuoden aikana. Eli jos esim. koko myymälän kehitys on indeksillä 105 ed. vuoteen, ei se tarkoita että kaikissa tuoteryhmissä se on 105 ind. vaan se voi jossain olla enemmän ja jossain vaikka indeksillä 95 ed. vuoteen.”

Hävikin tilastointi on tarpeellista. Seuranta sen sijaan ei tuota mitään lisäarvoa, päinvastoin. Se on hukkaa. Ainoastaan toimenpiteet hävikin vähentämiseksi ovat tuottavaa työtä. Siksi hävikin (samoin kuin tuotepuutteiden ja takavaraston) seurannasta pitäisi päästä eroon ja käyttää siihen kuluva aika hävikin vähentämiseen. Hävikin seurannalla vain lasketaan pisteitä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ota yhteyttä

p. 040 574 8769, juha.ketola@kauppavalmennus.com
Lähetä viesti, niin otan sinuun yhteyttä.

tutustu myös hintalaskuriin [Excel-tiedosto]

Mistä palveluista olet kiinnostunut?