Mitä hyötyä on työkaluista, joita kukaan ei halua käyttää?

Puuhasimme PTY:n kanssa aikanaan kokeilua uusista keinoista hävikin hallinnan parantamiseksi päivittäistavarakaupan myymälöissä. Istuin eräässä tapaamisessa ja esittelin työkaluamme ja ideaamme pääkonttorin ihmisille. He eivät olleet vakuuttuneita. ”Meillä on tuo kaikki tieto jo nyt, ei tässä ole mitään uutta.” Koska olin tehnyt kotiläksyni tiesin, että asia ei ihan noin ole, joten myönsin että luvut heillä tottakai on (koska meidän oli tarkoitus käyttää heidän lukujaan), mutta ne ovat lähes käyttökelvottomassa muodossa. He eivät vieläkään vakuuttuneet. ”Meillä on nämä työkalut jo. Ongelma on vain se, että ihmiset eivät käytä niitä.”

Niin. Se onkin melkoinen ongelma, eikö? Silloin nuorena poikana (3 vuotta sitten) en vielä tiennyt aiheesta niin paljon, mutta vuodet ovat opettaneet. Meilläkin oli nimittäin todella hyvä tuote, mutta jostain syystä myös meillä oli vaikeuksia saada ihmisiä käyttämään sitä. Ketä siitä voi syyttää? Meitä tietysti. Systeemi ja kaikki sen osat ovat johdon vastuulla. Ihmisten pakottaminen ei ole tehokas tapa saada asioita tehdyksi. Ongelman voi jakaa kolmeen osaan: johtamiseen, työkaluihin ja ihmisiin.

Moni osastovastaava (onneksi ei valtaosa) tuntuu luulevan, että heidän tehtävänsä on pistää tavaraa hyllyyn ja ylläpitää osastoaan. Hävikintorjunta, tuotepuutteiden vähentäminen ja muu kehittäminen koetaan ylimääräiseksi työksi, jota tehdään, jos aikaa sattuu jäämään. Olen huomannut, että mitä paremmin ihmiset sisäistävät tehtävänsä, sitä paremmin he ottavat vastaan apua tehtävän suorittamiseksi. Siksi ennen työkaluja tehtävä täytyy tehdä kirkkaaksi. Vasta sen jälkeen voidaan alkaa auttaa tehtävän suorittamisessa.

Kun ihmiset ymmärtävät tehtävänsä, he alkavat hakea tapoja toteuttaa se mahdollisimman tehokkaasti. Mitä tehokkuus tässä tarkoittaa? Miten saadaan aikaan mahdollisimman paljon mahdollisimman pienellä vaivalla. Jos työkaluissa on ominaisuuksia, jotka eivät auta tehtävän suorittamisessa, ne ovat hukkaa. Jos rutiineissa on ominaisuuksia, jotka eivät auta tehtävän suorittamisessa, ne ovat hukkaa. Tehtävänsä sisäistäneet ihmiset huomaavat nopeasti, mikä oikeasti auttaa heitä ja mikä haittaa. Huonot työkalut vievät aikaa, eivätkä johda tuloksiin. Siitä syystä ihmiset eivät käytä huonoja työkaluja, vaikka heitä kuinka siihen kannustettaisiin. Ei riitä, että työkalut ovat paperilla hyviä, niiden laatu testataan vasta kentällä.

Lopuksi tulevat ihmiset. Vaikka johtaminen ja työkalut olisivat kunnossa, kaikki ihmiset eivät kertakaikkiaan halua tehdä töitä niin, että se palvelisi tehtävää parhaimmalla tavalla. Aivan kuten hävikin torjunnassa ensin käydään läpi kaikki muut vaihtoehdot ja tuotteen poistaminen valikoimasta on viimeinen, myös ihmisillä työtehtävän vaihtaminen on viimeinen vaihtoehto. Sen on kuitenkin oltava vaihtoehtojen joukossa, sillä tehtävä on saatava suoritettua. Tehtävästä vastaava henkilö on suurin yksittäinen tekijä joka vaikuttaa tuloksiin.

Jokaisessa kaupassa on laaja skaala sitoutuneiden ja vähemmän sitoutuneiden välillä, siksi tehtävien noudattamista pitää vaatia. Jos kuitenkin sitoutuneetkaan työntekijät eivät halua noudattaa jotain, tiedät, että ongelma ei ole ihmisissä, vaan systeemissä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ota yhteyttä

p. 040 574 8769, juha.ketola@kauppavalmennus.com
Lähetä viesti, niin otan sinuun yhteyttä.

tutustu myös hintalaskuriin [Excel-tiedosto]

Mistä palveluista olet kiinnostunut?