Pöhinä on niin kova, että jatkuva parantaminen unohtuu

Heitän sinulle haasteen: lue viikon ajan uutisia ja yritä löytää uutinen joka kertoo prosessin parantamisesta ilman uusia innovaatioita ja budjettia. Onnistuuko?

Minulla ei onnistunut. Uutiset ovat täynnä pöhinää, disruptiota ja innovaatioita, aina jotain uutta.

Miksi uuden keksiminen tuntuu olevan paljon suositumpaa kuin vanhan parantaminen? Uutisten lisäksi puhujatilaisuudet, bisnestarinat, julkisen sektorin hankkeet ovat lähes yksipuolisesti keskittyneet uusiin innovaatioihin ja niiden jatkuvaan lisäämiseen. Olemassa olevien prosessien parantaminen ei ole yhtä suosittua. Mistä tämä johtuu?

Olen huomannut laatujohtamisessa sisään rakennetun ongelma: ihmiset eivät usein erota laatua perinteisestä, koska se ei hyppää silmille. Robotti joka on ostettu paikkaamaan prosessin ongelmia huomataan heti. Parannettu prosessi, joka ennaltaehkäisee ongelmat ilman uutta teknologiaa (vaikkapa sitä robottia) vaatii useiden tuntien seuraamisen, ennen kuin erot alkavat erottua. Miten sellaista voi nähdä, mitä ei ole olemassa ja miten sellaista voi esitellä, mikä ei ole konkreettista?

Toinen ongelma johon olen usein törmännyt on intuitio siitä, että maailmassa ovat mahdollisia vain asiat, jotka ovat oman ymmärryksen rajoissa. Jos kauppa tai ketju on päässyt hävikin ja tuotepuutteiden hallinnassa tietylle hyvälle tasolle, kauppiasta voi olla vaikea saada ymmärtämään, että vielä parempi taso on mahdollinen. Kun keskustelu kääntyy siihen, miten parempi taso voidaan toteuttaa, asian kuvailu on usein hankalaa. Ei siksi, että itse asia olisi vaikea, vaan siksi, että keskustelukumppani käsittää sen helposti samaksi asiaksi jota he jo tekevät. Me kaikkihan hahmotamme maailman niistä lähtökohdista, jotka meillä on. Jos lean-ajattelu ei ole tuttu, pienet mutta ratkaisevat erot toiminnassa eivät rekisteröidy, vaan ne näyttävät suuria linjoja ajatellessa samalta. Trabant ja Ferrari ovat molemmat autoja, mutta suorituskyvyssä on suuri ero.

Olen pikkuhiljaa alkanut ymmärtää mitä Jim Womack ja kumppanit tarkoittivat kirjassaan The Machine that Changed the World kun he kertoivat General Motorsin johtajien vierailuista Toyotan tehtailla. ”En ymmärrä mikä tässä on niin erikoista. He tekevät autoja ja me teemme autoja.” Totta, tehokkuudessa vain oli 30% ero. W. Edwards Deming puolestaan totesi, että ”Yhdysvaltalaiset johtajat luulevat pystyvänsä vain kopioimaan japanilaisilta – mutta he eivät tiedä mitä kopioida.” Niinpä. On helppoa kopioida vilkkuvat valot ja taulut, mutta vaikea kopioida metodia ja ajattelutapaa.

Kyse ei tietenkään ole joko-tai. Uusia innovaatioita täytyy luoda, sillä ne vievät alaa eteenpäin. Samaan aikaan on kuitenkin muistettava, että innovaatioita tulee verkkaiseen tahtiin ja ne maksavat, kun taas prosessin parantaminen on mahdollista jatkuvasti, joka päivä ja usein minimaalisilla kustannuksilla. Sen voi tehdä yrityksen sisäisesti ja työntekijätkin pystyvät siihen.

On ironista, että prosessia toteuttavat ihmiset tunnistavat eron hyvän ja huonon prosessin välillä nopeasti, mutta he eivät tee päätöksiä. Ne ihmiset jotka tekevät päätöksiä eivät puolestaan tunnista eroa, koska he eivät toteuta prosessia. Siispä usein päädytään ratkaisuihin, jotka johtoporras kykenee tunnistamaan, eli suuriin linjoihin.

Useimpia organisaatioita vaivaa paikoilleen jämähtäminen, koska uudistuksia tapahtuu niin harvoin. Aivan kuten kitka, pysähtynyttä organisaatiota on vaikeampi saada liikkeelle ja siksi uudistukset ovat suuria ja kertaluonteisia. Jos uudistuksia tapahtuu kentällä jatkuvasti ja pikkuhiljaa, organisaatio ei pääse pysähtymään ja se mukautuu jatkuvasti muuttuviin olosuhteisiin. Silloin ihmiset pysyvät hereillä niin, että muutokset eivät ole enää mikään katastrofi, vaan arkea.

On ironista, että laatuyrityksiä suojelee kilpailulta parhaiten kilpailijoiden kyvyttömyys ymmärtää laatua. Japanissa laatujohtaminen on ollut ratkaiseva nykyisen hyvinvoinnin luojana. Miksi sama ei onnistu Suomessa, vaan tekeminen keskittyy pöhisemiseen? Mikä siinä on niin vaikeaa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ota yhteyttä

p. 040 574 8769, juha.ketola@kauppavalmennus.com
Lähetä viesti, niin otan sinuun yhteyttä.

tutustu myös hintalaskuriin [Excel-tiedosto]

Mistä palveluista olet kiinnostunut?