Viivakoodi, QR-koodi ja RFID päivittäistavarakaupassa

Olen ollut intona myyjättömistä kaupoista siitä lähtien, kun ensimmäisen kerran kuulin Amazonin GO-pilottikaupasta, jossa asiakkaan ei tarvitse kuin kävellä sisään, kerätä ostokset ja kävellä ulos. Siispä olin todella kiinnostunut, kun viime kuussa sain tilaisuuden käydä tutustumassa Nordic ID:n S/Mart -automaattikauppaan Espoossa. Tämän demotarkoituksiin rakennetun ”kaupan” tarkoitus on havainnollistaa käytännössä, mitä kaikkea RFID mahdollistaa vähittäis- ja myös päivittäistavarakaupan prosesseissa. Jos RFID ei ole tuttu, kyse on yksinkertaisesti pienestä tunnistimesta, jotka liitetään tuotteeseen. Näitä käytetään jo nyt esimerkiksi eläinten tunnistamiseen. Lähetin (esimerkiksi käsilaite tai kassakone) lähettää signaalia, johon tunnisteet reagoivat ja vastaavat, jolloin jokainen tuote voidaan yksilöidä ja tunnistaa jopa parin-kolmen metrin päästä. Demokaupassa voi kokeilla kaikkia kaupan yleisimpiä toimenpiteitä, inventointi, rahastus, tuotteen etsiminen yms. käytännössä aivan kuin olisi asiakas tai kaupan työntekijä.

Suomessa ”kylmien” kauppojen pilotteja on tehty jo muutaman vuoden ajan ja toistaiseksi suomalainen Rivender on ollut kauppojen valmistamisessa pisimmällä. Sen ratkaisu perustuu välipala-automaatteja muistuttaviin lokeroihin. Tutustuminen RFID-tekniikalla toimivaan myyjättömään kauppaan paljasti sekä suuria lupauksia, että arkisempia pilvilinnoista tiputtavia oivalluksia. Tämä kirjoitus käsittelee kivijalkakaupan työntekijän arkea ja kolmen eri tunnistusmenetelmän, viivakoodin, QR-koodin ja RFID:n vaikutusta siihen.

Niin erilaisista tekniikoista kuin onkin kyse, näiden kolmen tunnistusmenetelmän etujen vertailuun riittää kaksi keskeistä päämuuttuja: etätunnistuksen mahdollisuus ja tuotteiden erä- ja yksilöintimahdollisuus. Tunnistusmenetelmät sijoittuvat muuttujien suhteen näin:

Viivakoodi 

Perinteinen viivakoodi on ollut käytössä jo pitkään ja sen tarkoituksena on nopeasti tunnistaa, minkä lajin tuotteesta on kysymys, jotta hinta saadaan helposti selville ja inventointi ja sen ylläpito on helpompaa. Viivakoodi onkin täyttänyt tehtävänsä kaupoissa jo kolmisenkymmentä vuotta, mutta yhä paremmat järjestelmät, prosessit ja data asettavat lisävaatimuksia. Perehdytään siksi tarkemmin kahteen muuhun vaihtoehtoon.

QR-koodi 

QR-koodi koostuu pienistä neliöistä, jotka on järjestetty suuremmaksi neliön muotoiseksi koodiksi ja ne ovat rajoitetusti käytössä esimerkiksi logistiikassa ja tilanteissa, joissa asiakkaan halutaan hakevan lisätietoa netistä. QR-koodin käyttö tuotteissa voidaan jakaa edelleen kahteen ryhmään, joista toisessa tuotteita käsitellään erätasolla ja toisessa yksilöidysti. Tämä on tarpeen siksi, että tuottajan päässä nämä vaativat erilaisen prosessin.

Erätasolla riittää, että QR-koodi vaihdetaan kerran päivässä, jolloin jokaisessa sen päivän valmistetussa saman lajin tuotteessa on sama QR-koodi. Tuotteet voidaan siten erottaa toisistaan järjestelmässä päiväyksen perusteella, mutta saman päivän tuotteita ei voi erottaa toisistaan. Tuotteiden yksilöinti puolestaan vaatii, että jokaiseen tuotteeseen tulee oma yksilöllinen QR-koodi. Tällöin jokaisesta tuotteesta saadaan tarvittaessa selville vaikkapa kellonaika, koska se on tehtaassa edennyt mistäkin vaiheesta toiseen.

Erien seuranta mahdollistaa inventaarin ylläpidon päiväysten perusteella. Esimerkiksi takaisinvetotilanteissa kaupan ja ketjun on mahdollista seurata, kuinka monta tuotetta kaupoissa edelleen on kyseisen päivän tuotteita jäljellä ja jos asiakkaat ovat käyttäneet kanta-asiakaskorttia, lähettää tekstiviesti suoraan niille yksittäisille asiakkaille, jotka ovat ostaneet kyseisen erän tuotteen. QR-koodilla saadaan helposti dataa vanhenevista tuotteista, jolloin voidaan automaattisesti ennustaa jopa viikkoja etukäteen, tulevatko tuotteet jäämään hävikkiin ja varoittaa osastovastaavaa. Tämä mahdollistaa tarvittaessa dynaamisen hinnoittelun.

Punalaputettavista ja hävikkiin menevistä tuotteista saadaan lista, jolloin ne voidaan helposti kerätä hyllystä tutkimatta koko osastoa, mikä säästää päivittäin tuntikausia aikaa. Jos jotain tuotetta ei löydy, se on joko väärässä paikassa tai varastettu. Näin saadaan tietoa myös varkaushävikistä. Jos kokonainen tunnettu myyntierä tuotetta on kadonnut, tiedetään, että kyse on toimitusvirheestä. Tällä hetkellä ei voida olla varmoja minä päivänä myyntierä on jäänyt tulematta.

Hävikin hallinnassa erätunnisteella on mahdollista saada dataa, myydäänkö tuotteet oikeassa järjestyksessä, vai ostavatko asiakkaat syystä tai toisesta ensin uudempia tuotteita. Voidaan myös nähdä, mikä vaihe päiväyksissä on kriittinen piste, jonka jälkeen asiakkaat lakkaavat ostamasta aiemmin tullutta myyntierää ja ostavat mieluummin tuoreempaa. Hävikkiennusteet voivat vaikuttaa myös tilausennusteisiin, jolloin järjestelmä tietää tuotteiden vanhenevan, eikä odota siihen hetkeen, kun tuotteet poistuvat saldoilta ja hylly jää tyhjäksi, vaan tilaa uudet tuotteet päiväksi, jolloin vanhat joudutaan ottamaan hyllystä pois. Kassakoneet voivat varoittaa, jos asiakkaalle ollaan myymässä vanha tuote.

QR-koodin yksilöinti

QR-koodin yksilöinti mahdollistaa kaiken tämän, mutta lisäksi yksittäisten tuotteiden erottelun. Tämä mahdollistaa yhä pienempien erien tunnistamisen. Tuotteiden valmistus voidaan eritellä minuuttien, jopa sekuntien tasolla. Tämä asettaa parasta ennen -päiväyksen aivan uuteen valoon. Tällä hetkellä kaupat haluavat toimitukset aamuksi, sillä silloin tuotteet ovat tuoreimmillaan. Parasta ennen – ja viimeinen käyttöpäivä voisi olla esimerkiksi tunnin tarkkuudella, jolloin tuotteita voisi toimittaa pitkin päivää, mikä mahdollistaisi elintarviketuotannossa jatkuvan virtauksen, mikä puolestaan tehostaisi toimintaa ja vähentäisi huomattavasti hävikkiä teollisuuden ja alkutuotannon päässä. Samalla se mahdollistaisi kaupalle yhä tarkemmat tilaukset ja asiakkaalle tuoreempaa ruokaa, joka säilyy myös kotona pidempään.

Inventaaria tehdessä on aina ongelmana tuotteet, jotka ovat väärillä paikoilla ja syntyy epätietoisuus, onko ne laskettu vai ei. Yksilöllistä QR-koodia käytettäessä tätä ongelmaa ei synny, sillä tuotteet on helppo lisätä saldoille, eikä synny epätietoisuutta siitä, onko tuote jo laskettu. Voidaan kuvitella, että jokaisessa tuotteessa on yksilöllinen numero, 1, 2, 3, 4, ja niin edelleen. Kun tuote 47 löytyy, verrataan onko tuote 47 jo inventoitu paikalla olevaksi. Jos ei ole, se lisätään mukaan.

Vaikka QR-koodin voisi luulla olevan helpommin vaurioituva, ne kestävät yllättävän paljon vaurioita, kuten esimerkiksi Nick Berry on kokeillut.

RFID 

RFID mahdollistaa tämän kaiken, mutta lisäksi mahdollisuuden etälukea tuotteet. Hyllyjen välissä tämä mahdollistaa hukassa olevien tuotteiden etsimisen ja inventoinnin nopean tekemisen. Toisin kuin optisissa koodeissa RFID ei vaadi näköyhteyttä, vaan tuotteet voi laskea jopa parin-kolmen metrin päästä radioaalloilla. Tämä poistaa laskemiseen kuluvan työn ja inhimillisen virheen.

Varsinaiset erot tulevat kuitenkin rahastuksessa. Koska RFID:ssä riittää, että tuotteet ovat riittävän lähellä lukijaa, kassatoiminta nopeutuu huomattavasti. Tuotteet voidaan yksinkertaisesti laskea lukemiskehikkoon, maksaa (esimerkiksi lähimaksulla) ja nostaa pois. Lisäksi se tekee varastamisen vaikeammaksi, sillä niin kauan kuin RFID-antenni on tuotteessa, hälytysportit huomaavat maksamattoman tuotteen (tuote numero 47 ei ole maksettu, joten se yritetään viedä maksamatta) ja tekevät hälytyksen.

Myyjättömien kauppojen nimi sinällään on hieman harhaan johtava, sillä vaikka myyjiä (rahastajia) ei kaupassa tarvitakaan, suurin työ syntyy logistiikasta (hyllytys, tilaaminen) ja tukitoimista (siivous, päiväysten valvonta yms.). Kaupoissa tarvitaan siksi työntekijöitä jatkossakin. Rahastajan (tai itsepalvelukassoilla valvojan) työ ei kuitenkaan ole pelkästään tuottavaa, vaan sisältää paljon odotteluhetkiä, jotka ovat hukkaa. Tämä poistuu RFID:n avulla. Sen sijaan että 4-6 itsepalvelukassaa valvoo yksi ihminen, kauppa voi olla kokonaan ”kylmä” ja yksi ihminen voi valvoa useita kauppoja. Jos kaikkia tuotteita ei ole maksettu, kauppa ei päästä asiakasta ulos. Tämä mahdollisuus yhdistettynä esimerkiksi pakolliseen rekisteröitymiseen tekee varastamisen hyvin hankalaksi.

Yhteenveto

Niin intona kuin RFID:n mahdollisuuksista olenkin, perehtyminen vaihtoehtoisiin tekniikoihin on hieman laskenut hypeä. RFID on erittäin suuri muutos, jos verrataan kaupankäyntiin tällä hetkellä, mutta QR-koodiin verrattaessa erot alkavat kaventua. QR-koodilla voidaan saavuttaa kaikki tärkeimmät edistysaskeleet ja nykyhinnoilla huomattavasti halvemmalla, sillä RFID vaatii tunnistimen jokaiseen tuotteeseen. Tulevaisuudessa RFID:n tai kilpailevien tekniikoiden halpeneminen varmasti tekee niistä kilpailukykyisempiä, mutta toistaiseksi QR-koodit ovat riittävän hyviä ja valtaosa kassajärjestelmistä on valmiiksi yhteistyökykyisiä niiden kanssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ota yhteyttä

p. 040 574 8769, juha.ketola@kauppavalmennus.com
Lähetä viesti, niin otan sinuun yhteyttä.

tutustu myös hintalaskuriin [Excel-tiedosto]

Mistä palveluista olet kiinnostunut?